Aloitin tuossa tammikuussa Unisportin kuntonyrkkeilykurssin. Se oli huisin kivaa. Lupasin silloin itelleni, että jos tykkään lajista, niin harkitsen Savate Clubin jäsenyyttä ja vastaavaa kurssia siellä. Nyt sitten koitti se aika, että sain ilmoitettua itseni kurssille mukaan, JA VOI ETTÄ!!!!!

En oo vissiin elämässäni kokenut parempaa fiilistä, kuin se, mikä oli kun maanantaina klo 8 aamulla, kun treeni oli tehty ja palaa takaisin Sörkän vilinään. Ihmiset menee harmaana massana laput silmillä töihin, itsellä taas on valtava energialataus onnistuneen treenin ja adrenaliinipiikin jäljiltä. Vautsi. Sama uudestaan keskiviikkona. Oli oikeastaan tosi hyvä valinta nuo aamutunnit klo 7-8. Vaikka herääminen pian kuuden jälkeen tuottaa tuskaa ja ahdistusta, niin kyllä se on ehdottomasti sen arvoista. Sali kun on kulman takana, niin sinne siirtymiseen ei mene niin kauaa, joten en kauheasti keksi tekosyitä, miksei salille sitten menisi. Ainiin, hommasin tällaisetkin:

Sitten siellä kurssilla kävi ilmi, ettei kyse olekaan pelkästä kuntonyrkkeilystä, vaan samalla opitaan myös savateen kuuluvia potkuja, eli tarkemmin ottaen lajina on savate forme. Aika brutaalilta se tuntuu potkia treeniparia mahaan (no okei, lujaa ollaan potkittu vaan säkkiä). Mutta tällä aamukuntoilulla saa ainakin purettua kaiken mahdollisen aggression säkkiin - sopii hyvin mulle, kun muutenkin on ollut stressiä ilmassa. 

Nyrkkeilyn lisäksi pitäisi kuitenkin muistaa tehdä myös riittävän pitkiä lenkkejä, koska puolimaraton lähestyy huimaa vauhtia. Nyt on vähän vajaa viisi viikkoa aikaa treenata sinne. Lauantaina juostu kympin testilenkki osoitti taas sen, että vauhtia on lisättävä, koska lenkkiin käytetty aika vaan kasvoi. Nyt meni 1h30, kun taas edelliset testijuoksut ovat kuitenkin olleet kymmenisen minuuttia nopeampia - tosin nyt oli sisko puhelinlenkkiseurana koko matkan ajan, perinteisesti musiikin kanssa juostuna taittuu taival vähän nopeammin noin muutenkin.

Sunnuntaina oli Suurimman pudottajan hengessä -300g.